Ville Viitaluoma HPK:n valmennuksen muutoksista: ”Kuuluu ammattilaisurheiluun”

HPK:n U18-joukkuetta luotsaavan Ville Viitaluoman mukaan edustusjoukkueen valmennusjohdon vaihdos koskettaa liigaryhmän ohella ”oranssia perhettä” myös laajemmin. HPK:n liigavalmennuksen sekä vanhimpien juniori-ikäluokkien valmentajat ovat tottuneet olemaan hallilla tiiviisti tekemisissä keskenään.

– Valmentajien kesken muodostuu tiiviit suhteet, kun säännöllisesti nähdään. Ikävä tilanne siis kaiken kaikkiaan, mutta samalla pitää muistaa, että tämä on ammattiurheilua. Nyt pitää antaa työrauha Pikkaraisen tiimille keskittyä joukkueen kurssin kääntämiseen, HPK:n avausvoittoa Kerhoradion lähetyksessä keskiviikkona kommentoinut Viitaluoma sanoo.

Hän ei usko, että erotetulle kolmikolle – Matti Tiilikaiselle, Jani Keinäselle ja Janne Sinkkoselle – potkut ovat maailmanloppu. Loppukuusta 34 vuotta täyttävällä Tiilikaisella parhaat ajat lienevät vielä edessään.

– ”Masa” on niin fiksu jätkä, että löytää kyllä keinot ja tulee kovempana takaisin.

Raution kohupotkut vielä muistissa

Pelaajana Viitaluoma sai kokea parikymmenvuotisen ammattilaisuransa aikana päävalmentajan erottamisen pariin otteeseen. Heikki Mälkiä lempattiin HIFK:sta tammikuussa 2002 ja Kai Rautio HPK:sta lokakuussa 2013.

– Mälkiän jämäkkä tyyli kyllä sopi itselleni kuin nenä päähän, koska olin nuorempana niin laiskanpulskea. Nykypäivän urheilijat ovat valistuneempia, eikä kaikki oppi tule enää valmentajalta.

Raution päävalmentajan pesti HPK:ssa loppui aikanaan lyhyeen, mikä aiheutti ison kohun. Joukkueen tulehtunut ilmapiiri kärjisti tilanteen jopa siihen pisteeseen, että Viitaluoma päätti luopua Porin vierasottelussa kapteenin natsoistaan. Ne toki palautettiin hänelle Raution saatua potkut luottamuspulan vuoksi.

– Se on pitkä tarina, enkä vieläkään halua mennä yksityiskohtiin. Seison kuitenkin edelleen sen Porin päätökseni takana. Toisin kuin julkisuudessa väitettiin, niin ei meillä ”Kairan” kanssa ollut mitään keskinäistä skismaa, mutta kapteenina kannoin silloin huolta joukkueen tilasta, ja yksi asia johti toiseen ja kolmanteen, Viitaluoma muistelee.

Nykyään Viitaluoma tietää itse valmentajana, kuinka tärkeää on toimiva vuorovaikutus pelaajien kanssa. Pelkkä pelin tunteminen ei riitä, vaan pitää olla myös hyvä ihmisjohtaja.

– Omalle pelaajauralle osui monenlaisia valmennustiimejä erilaisilla vastuunjaoilla. Esimerkiksi Bluesissa Petri Matikainen keskittyi enemmän joukkueen psyykkaamiseen, kun taas apuvalmentaja Lauri Marjamäki oli taktiikkanero.

Kuuntele tallenteelta, mitä Viitaluoma sanoo kokonaisuudessaan Raution tapauksesta.