Mika Kannisto tahkosi HPK:ssa yli vuosikymmenen: ”Olin tosi tyytyväinen omaan kolmosketjun rooliini”

Harva pelaaja on edustanut HPK:ta SM-liigassa yhtä pitkään kuin Mika Kannisto. Hyökkääjä pelasi Kerhossa peräti kymmenellä SM-liigakaudella kahdessa eri jaksossa. Tullessaan Hämeenlinnaan kaudelle 1987-88 joukkue pelasi kuitenkin vielä yhden sesongin 1. divisioonassa.

– Minulla oli jo silloin tuttuja Hämeenlinnassa, joilta sain vihiä Matkalla huipulle -projektista hyvän Forssan debyyttikauden jälkeen. Aiemmin FoPS ja HPK olivat olleet pahimmat kilpakumppanit, mutta Kerho oli alkanut kiskoa eroa edukseen, Kannisto muistelee.

Ensimmäiset kaudet HPK:n divari- ja liigajoukkueissa menivät vielä pienessä roolissa, mutta kausi 1989-90 tuotti läpimurron. Tehopisteitä kertyi 27, mikä oli uran paras noteeraus.

– Se oli se kausi, kun silkkihanska Igor Kuznetsov pelasi täällä. Silloin kaikki loksahti kohdalleen, Kannisto sanoo.

Vauhdinotto kannatti

Loukkaantumiset laskivat käyrää seuraavat pari kautta, mutta vauhdinotto divarista FoPSin ja KooKoon kautta teki hyvää ja herätti taas HPK:n kiinnostuksen.

Kaudelle 1994-95 Kannisto palasi Hämeenlinnaan, missä hän pelasi kauteen 1998-99 saakka. Liigauran hän paketoi seuraavalla kaudella Ässissä, ja uran loppuvuodet kuluivat isossa roolissa Norjan ja Ranskan pääsarjoissa.

– HPK:ssa pelasin enimmäkseen kolmosketjussa. Jokaisella kaudella opin jotain. En ollut mikään pistetykki, mutta ei haitannut pätkääkään. Olin tosi tyytyväinen siihen rooliin, joka minulla oli.

SM-pronssit huippuhetkiä

Huippuhetkikseen Kannisto nostaa Kerhossa voitetut SM-pronssit keväiltä 1991, 1997 ja 1999. Silloin menestyminen oli niin seuralle kuin kannattajillekin vielä uutta.

– Varsinkin ensimmäinen pronssi oli pikkuseuralle iso juttu, Kannisto sanoo.

Tätä nykyä asiantuntijana elinkeinoyhtiö Linnan Kehityksessä työskentelevä Kannisto vaikuttaa HPK Juniorijääkiekko ry:n hallituksessa sekä U20-joukkueen joukkueenjohtajana. Lisäksi hän pelaa höntsäkiekkoa Kuivansillan Kohottajissa.

– Nyt poika Leevi pelaa vuorostaan FoPSissa. Niissä peleissä sattuu ja tapahtuu, joten niitä on ilo seurata. Toinen poika Luukaskin pelasi HPK:ssa B-junnuihin asti, Kannisto sanoo.

Kuuntele tallenteelta, millaisia tehoja ”Kane” paukutti parhaimmillaan 1. divisioonan superkaudella jamikä sai hänet työllistymään pelaajauran jälkeen nopeasti.