HPK:n kunniapuheenjohtaja Harri Lintumäki seuran tilanteesta: ”Riipaisee, mutta vaikeudet on tehty voitettaviksi”

HPK:n johdossa vuosikymmeniä toiminut Harri Lintumäki, 76, tunnetaan paikallisen huippujääkiekon voimahahmona. ”Mr HPK” seuraa edelleen käytännössä kaikki pelit joko paikan päällä tai televisiosta, ja näin oli myös tällä kaudella.

– Vain pari kotipeliä jäi laillisten esteiden takia näkemättä, pitkän uran nimenomaan juridiikan alalla oikeuslaitoksen palveluksessa tehnyt HPK:n kunniapuheenjohtaja sanoo.

HPK:n laskusuhdanne ei ole jäänyt Lintumäeltä huomaamatta.

– Valehtelisin, jos sanoisin, ettei tilanne riipaise. Kilpa- ja ammattilaisurheilussa menestyminen on perusjuttu, ja urheilullinen menestyminen kytkeytyy taloudelliseen menestymiseen. Suuri kysymys on, miten osakeyhtiö saisi tulopuolta lisätyksi, mikä ei ole tämän kokoisella seudulla helppoa. Kilpailu on koventunut, ja haastetta lisää sekin, että melkein kaikki muistavat mestaruudet ja mitalit, Lintumäki sanoo.

– Ei käy kateeksi heitä, jotka vastuunalaisilla paikoilla ovat, mutta kyllä tämä vanhaa äijääkin vähän riipaisee.

Mutta vaikka viime vuodet ovat olleet seuralle hallinnollisesti, taloudellisesti ja urheilullisesti haastavia, Lintumäki suhtautuu tilanteeseen optimisesti.

– Vaikeudet on tehty voitettaviksi. Sen takia uudessa oy:n hallituksessa on nuorta voimaa, sellaisia miehiä ja naisia, joilla on kyvyt ja mahdollisuudet saada homma entiseen kukoistukseen.

Yli 40 vuotta HPK:n taustalla

Lintumäki ei itse pelannut jääkiekkoa, mutta hän kertoo olleensa ”urheiluhullu pennusta lähtien”.

– Palasin opiskelujen jälkeen 1970-luvun jälkipuolella Hämeenlinnaan, ja minua pyydettiin seuran hallitukseen. Siitä se lähti. Hämeenlinnan Tarmo oli juuri lopettanut, ja pääsin vauhtiin Hämeenlinnan urheilulautakunnassa, kun tekojääradan kattamista alettiin suunnitella.

Yli 40 vuotta seuran taustoilla käsitti muun muassa parikymmentä vuotta HPK:n puheenjohtajana, mutta Lintumäki on ehtinyt toimia myös muissa rooleissa joukkueenjohtajasta lähtien. Kunniapuheenjohtajana hän osallistuu edelleen HPK ry:n hallituksen kokouksiin. HPK ry on HPK Liiga oy:n suurin osakkeenomistaja, jonka hallitukseen kuuluu muun muassa Jukka Jalonen.

– Sillä tavalla pääsivät kätevästi eroon (HPK Liiga ry:n) puheenjohtajasta, kun nimittivät kunniapuheenjohtajaksi, Lintumäki lohkaisee.

Lintumäki on vaikuttanut myös valtakunnallisissa luottamustehtävissä, joten verkostot ovat laajat. Hän toimi esimerkiksi Jääkiekkoliiton valtuuston puheenjohtajana 14 vuotta ja on edelleen hyvä ystävä Kalervo Kummolan kanssa.

Pelaajahankinnat valmisteltiin porukalla

Merkittävimpänä paikallistason saavutuksenaan Lintumäki pitää HPK:n pitkän aikavälin menestystä.

– Olimme paria kautta lukuun ottamatta koko ajan huipulla 90-luvun lopulta vuoteen 2007. Saimme pienen kaupungin organisaation sille tasolle, että pelasimme lähes joka vuosi mestaruudesta, mitä pidän paljon isompana saavutuksena kuin yhtä tai kahta mestaruutta. Tarjosimme hämeenlinnalaisille Rinkelinmäellä kymmenen vuoden ajan melkoista rumbaa ja viihdettä.

(Juttu jatkuu bannerin jälkeen.)

Sen jakson aikana HPK loisti niin pelikirjallaan kuin pelaajavärväyksillään. Nuorista lupauksista kasvatettiin tähtiä, ja valmiimpia huippulöytöjä tehtiin esimerkiksi Tšekistä.

– Se oli kovaa työtä ja yhteispeliä, jossa apuna oli kulloinenkin päävalmentaja sekä Savolaisen Hanski, Hietasen Heikki ja Korpelan Risto, joilla on pelaajataustaa. Kiersimme halleja ulkomailla hullun lailla etsien sopivia pelaajia. Porukalla sitä tehtiin. Se jalostui sitten Jalosen Jukan aikakauteen, Lintumäki muistelee.

– Erehdyksiäkin tuli, mutta olimme silloin kiinnostava seura ja – ilman omakehua – vähän aikaamme edellä, joten suomalaisiakin pyrki tänne. Nyt kaikilla organisaatiot ovat vahvempia, ja kalliiden pelaajien hankkimiset ovat pahimmillaan isoja huteja, jotka romuttavat talouden. Siksi joukkueen rakentamisen ei pitäisi olla vain yhden henkilön vastuulla.

Seuraaja saattaa löytyä läheltä

Hämeenlinnassa tunnetaan käsite ”lintumäkeläinen taitokiekko”, josta seura ei ole pystynyt pitämään enää kiinni kuten taannoin.

– ”Lintumäkeläinen” on ehkä yhden henkilön lanseerama juttu. Taitokiekon hyväksyn mielelläni, koska lajin idea on liikuttaa kiekkoa vastustajan maalille ja estää vastustajaa tekemästä samoin. Se on koko kentällisen yhteispeliä, joka vaatii hyviä syöttöjä ja taito-ominaisuuksia. Sellaisia pelaajia etsimme, ja tšekeillä nämä ominaisuudet olivat usein kunnossa.

Lintumäen jälkeen toista yhtä vaikuttavaa hahmoa ei ole vielä seuran taustoilla nähty.

– On tärkeää, että HPK:n toimijoilla on palava innostus lajia kohtaan ja johtohenkilöillä on vaikutusvaltaa erilaisilla yhteiskunnan aloilla, kuten politiikassa ja liike-elämässä. Ehkä näin intohimoista jääkiekkomiestä ei ole ollut, mutta Jyrki Louhella on kaikki meriitit ja hän on liike-elämässä monessa mukana. Toivotaan että ”Jykä” jaksaa pysyä mukana, koska urheiluseuran luottamustoimi on kuin maratonjuoksua. Minullakin kesti parikymmentä vuotta ennen kuin palkintoja alkoi tulla.

HPK:n löydettävä terävyyttä lisää

Lintumäki on alkanut hiljalleen liputtaa Liigan avaamisen puolesta.

– Siinä on puolensa. Joillekin seuroille tyhjennysmyynnit ovat olleet realismia ja ehkä tuoneet turvaakin. Mutta aikaa on kulunut, ja median ja yleisön paine on ollut aika kovaa avaamisen suuntaan. Tyhjennysmyynnit ovat rapauttaneet jääkiekon suosiotakin, hän arvelee.

– Lievemmässä muodossa vaihtomahdollisuus voisi olla hyvä, eli että Liigan viimeinen karsii Mestiksen voittajan kanssa. On oma pohdintansa, minkälaiset karsinnat sitten järjestetään, jos Mestiksen voittajalla ei ole mahdollisuutta nousta, mutta ehkä avaaminen on nykypäivää.

Lintumäellä ei ole tarjota viisasten kiveä siihen, miten HPK välttää putoamistaistelun ensi kaudella ja nousee myös pitkällä aikavälillä.

– Jos minulla sellainen kivi olisi, olisin jo vienyt sen toimistoon. Mutta materiaaliltaan joukkueen pitää olla parempi. Vaikka budjettia ei voi nostaa, tiettyjä ratkaisuja pitää saada aikaiseksi, jotta terävyyttä saadaan lisää. Jos on pelaajia, jotka eivät pärjää Liigassa, on löydettävä keinolla millä hyvänsä parempia paikkaajia, Lintumäki sanoo.

– Esimerkiksi (Axel) Skinnari ja (Kasper) Lundell ovat lupaavia, mutta lisäksi tarvittaisiin pari varmaa tuloksentekijää. Ylivoima ja tällaiset asiat pitää saada tuottaviksi. Ensi vuonna ei voida ryhtyä tyhjennysmyynteihin, vaan pitää pelata koko kausi siten, ettei pyöritä hännillä.

Kymmenisen vuotta sitten Lintumäki jäi eläkkeelle käräjätuomarin työstä 65-vuotiaana. Samaan syssyyn hän päätti pitkäaikaiset luottamustoimensa sekä HPK:n liigaorganisaatiossa että kunnallispolitiikassa, jossa hän toimi aktiivisesti parikymmentä vuotta.

– Jotkut sitä ihmettelivät, mutta mitään näistä päätöksistä en ole katunut. Olenko osannut olla taustalla, sitä voivat muut arvioida. HPK on ollut joka tapauksessa yksi elämän tärkeimpiä asioita. Nyt teini-ikäiset lapsenlapset kasvavat, ja heidän kanssaan olen ollut tämän ajan täysillä mukana.

Kuuntele Lintumäen koko haastattelupotpuri tästä.