Sampo Liusjärvi on toiminut Liigan kurinpitäjänä jo toistakymmentä vuotta: ”Moni asia on muuttunut siitä, kun aloitin”

Liigan kurinpitäjänä kaudella 2010–11 aloittanut hämeenlinnalainen Sampo Liusjärvi on viihtynyt pitkään tehtävässään, alun toistakymmentä vuotta.

– Onhan se pitkä aika, mutta aika on mennyt nopeasti. Tekniikka on muuttunut paljon. Esimerkiksi videotallenteet olivat aloittaessani aika erinäköisiä, Liusjärvi sanoo.

Myös kurinpidon prosessi on muuttunut, sillä Liusjärvi päätti lyhyistä pelikielloista 7–8 vuotta itsenäisesti. Muutama vuosi sitten perustettiin kurinpitodelegaatio, jonka puheenjohtajana Liusjärvi nyt toimii, eikä hän enää päätä pelikielloista yksin.

– Kurinpidon työnjako on sellainen, että tuomarit viheltävät jäällä, mutta myös tilannehuoneessa on tuomari, jolla on aloiteoikeus asettaa tilanne meille käsittelyyn, vaikka tästä ei olisi tuomittu rangaistusta ottelussa. Delegaatio ei itse voi poimia tilanteita käsiteltäviksi.

Kausien välillä on eroja

Kurinpitopäätösten määrässä kausien välillä on vaihtelua. Kaudella 2020-21 jäätiin vain 24 päätökseen, mutta jopa 60 päätöksen kausiakin on Liusjärven aikana ollut. Päättyneellä kaudella jäätiin suunnilleen haarukan puoleenväliin.

– Kevään otteluruuhka näkyi siten, että delegaatio kokoontui tekemään päätöksiä jopa viitenä iltana viikossa. Kiirettä riitti tiukassa ottelutahdissa, koska seurojakin pitää prosessissa kuulla, Liusjärvi sanoo.

Rikkeistä erityistä huomioita on kiinnitetty Liigan hallituksen linjauksen mukaisesti päähänkohdistuneisiin taklauksiin.

– Toisinaan tilanteissa on suhteellisen haastavaa punnita, mikä on esimerkiksi taklattavan vastuu ja tilannetietoisuus. Mutta vaikka taklaus on muuten oikeaoppinen, niin jos se osuu päähän, tilanne on sanktioitava.

Pelikieltoa ei Liusjärven mukaan määrätä loukkaantumisen perusteella, vaikka usein väitetään toisin.

– Loukkaantuminen voi indikoida, että jokin sääntörike on tapahtunut, mutta jääkiekko on kontaktipeli, jossa sattuu loukaantumisia sääntöjen mukaan pelatessakin. Loukkaantuminen ei ole koskaan itsessään jäähyn tai pelikiellon syy, mutta se voi olla ankaroittava peruste pelikieltoa mitattaessa.

Neutraliteetti kaiken perusta

Liusjärvelle ei tuota vaikeuksia siirtää henkilökohtaista historiaansa sivuun kurinpitotehtävissä. Hän nimittäin kulki läpi HPK:n junioripolun A-ikäiseksi asti. Syksyllä 1999 hän pääsi pelaamaan liigajoukkueessa harjoitusotteluitakin.

– Vaikka palkkaa ei maksettu, se oli ammattimaista touhua. Samalla päättyi tunne- ja faniside, joka ei ole sittemmin palautunut. Kurinpitäjänä olen suhtautunut HPK:hon kahta korostuneemmin neutraalisti.

Kuuntele oheiselta tallenteelta, minkä verran Liusjärvi kertoo saavansa palautetta tehdyistä kurinpitopäätöksistä ja mistä hän päättää kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n kurinpitokomiteassa.