Brendan Ranford HPK:n podcastissa: ”Toivon, että voisin pelata Suomessa vielä muutaman vuoden”

HPK:n kanadalaishyökkääjä Brendan Ranford viihtyy Hämeenlinnassa ja toivoo uransa jatkuvan Suomessa. Seuran podcastissa hän puhuu avoimesti myös maalinteko-ongelmistaan, HPK:n vaikeuksista ja siitä, miksi NHL-ura jäi yhteen otteluun.

Brendan Ranford, 34, on pelannut ammattilaisurallaan Pohjois-Amerikan lisäksi Saksassa, Slovakiassa ja Ruotsissa. Suomessa hän on ensimmäistä kauttaan, mutta kokemukset ovat olleet niin myönteisiä, että kanadalainen voisi hyvin nähdä itsensä Liigassa vielä pitkään.

– Olen todella nauttinut ajastani täällä. Liiga on erittäin ammattimainen, areenat ovat hienoja ja organisaatiossa kaikki on hoidettu ensiluokkaisesti. Pelaajista pidetään hyvää huolta, eikä heikolle valmistautumiselle jää juuri tekosyitä, Ranford kertoo HPK:n Se on siellä! -podcastissa.

– Toivon, että voisin pelata Suomessa vielä muutaman vuoden. Olen viihtynyt täällä todella hyvin.

Ranfordilla on HPK:n kanssa sopimus kevääseen 2027. Hän ei haastattelussa ota suoraan kantaa mahdolliseen jatkosopimukseen Hämeenlinnassa, mutta arvostaa kaupungin keskeistä sijaintia ja lyhyitä vieraspelimatkoja.

– Matkustaminen on ollut mahtavaa. Useimmiten pääsee nukkumaan omaan sänkyynsä.

Tämä on Ranfordille tavallista tärkeämpää.

– Kuorsaan aika kovaa, joten hotellihuoneen jakaminen ei ole suosikkiasioitani. Käy vähän sääliksi huonekaveria, hän naurahtaa.

Urallaan muun muassa Vancouverissa, Berliinissä, Frankfurtissa ja Bratislavassa asunut Ranford pitää myös Hämeenlinnan koosta.

– En tarvitse suurkaupunkia. Täällä on kaikki, mitä perheellinen ihminen tarvitsee. Lisäksi pienemmässä kaupungissa joukkuetovereita näkee helpommin myös kaukalon ulkopuolella. Jos haluamme mennä yhdessä syömään, kaikki asuvat varttitunnin ajomatkan päässä toisistaan.

”Kun en tee maaleja, lakkaan laukomasta”

Ranford hankittiin HPK:hon kokeneeksi hyökkäyspään osaajaksi. Hänen vahvuuksiaan ovat pelisilmä, syöttötaito ja kyky rakentaa maalipaikkoja ketjukavereilleen.

Haastatteluhetkellä kanadalainen oli tehnyt 17 liigaottelussa yhden maalin ja antanut kymmenen maalisyöttöä. Ensimmäinen liigamaali syntyi vasta juuri ennen haastattelua Jyväskylässä. Ranford ei kuitenkaan kerro tunteneensa erityisiä paineita maalittoman jakson aikana.

– Maalit eivät ole koskaan olleet pelini ainoa tärkeä osa. Olen pyrkinyt auttamaan ketjukavereitani tekemään maaleja ja saamaan heistä enemmän irti.

Hän uskoo maali- ja syöttömäärien tasapainottuvan kauden edetessä. Aiemmilla Euroopan-kausillaan Ranford on tehnyt tyypillisesti 15–20 maalia.

Samalla hän tunnistaa omassa pelaamisessaan ongelman.

– Kun en tee maaleja, alan vältellä laukomista. Se on iso ongelma, hän harmittelee.

Ranford tunnettiin jo juniorivuosinaan nopeasta laukauksestaan. Santeri Hinkkasen ja Esa Herityn haastattelussa häneltä kysytään, pitäisikö tätä ominaisuutta hyödyntää HPK:ssa enemmän.

– Ehdottomasti pitäisi. Minulla on ollut kyky saada laukaus nopeasti liikkeelle. Kyse on osittain itseluottamuksesta. Kun alan taas laukoa enemmän, puolustajat joutuvat tulemaan lähemmäs minua, mikä puolestaan avaa syöttömahdollisuuksia.

Ranford on huomannut videolta toisenkin muutoksen pelaamisessaan.

– Olen ajautunut pois maalinedustalta. Olen tehnyt urallani paljon maaleja aivan maalin läheltä, irtokiekoista ja käyttämällä nopeita käsiäni. Viime aikoina en ole hakeutunut sinne tarpeeksi usein.

Ranford ei pidä itseään ensisijaisesti vauhdista laukovana maalintekijänä. Sen sijaan vahvuudet tulevat esiin ahtaissa tiloissa, joissa kiekon saa nopeasti nostettua maalivahdin ohi.

– Minun täytyy päästä takaisin maalille, etsiä irtokiekkoja ja toisia maalintekomahdollisuuksia. Uskon, että maalit alkavat tulla, kun teen näitä asioita paremmin.

Pelisilmä korvaa nopeutta

Hän myöntää, ettei 34-vuotiaana pysy enää luistelunopeudessa kaikkien nuorten pelaajien mukana. Hän ei kuitenkaan usko, että nopeus yksin ratkaisee jääkiekossa.

– Joskus peli on nykyään melkein liian nopeaa. Pelaajat ehtivät tiettyyn paikkaan liian aikaisin, jolloin tila ehtii sulkeutua. Olennaista on saapua oikeaan paikkaan oikealla hetkellä.

Ranfordin oma peli perustuu yhteistyöhön, ajoitukseen ja vastustajan puolustuksen liikuttamiseen. Hän pyrkii luomaan kahden pelaajan yhteistyöllä ylivoimatilanteita sen sijaan, että yrittäisi jatkuvasti ohittaa vastustajia yksin.

Hänen mielestään nuorten pelaajien jääkiekossa yksilösuoritukset ovat korostuneet. Taitoa on valtavasti, mutta sitä pitäisi oppia hyödyntämään enemmän yhdessä.

Ylivoiman ongelmat alkavat jo ennen hyökkäysaluetta

HPK:n erikoistilannepelaaminen oli yksi haastattelun keskeisistä aiheista. Ranford tunnistaa ylivoiman keskeiset ongelmat. Myös loukkaantumiset ja kokoonpanomuutokset ovat vaikeuttaneet ylivoiman kehittämistä.

– Olemme kamppailleet paljon sen kanssa, miten tuoda kiekko hyökkäysalueelle. Myös ensimmäisen aloituksen voittaminen on valtavan tärkeää.

Jos vastustaja voittaa aloituksen ja purkaa, ylivoimasta kuluu helposti 20–30 sekuntia ennen kuin kiekko saadaan takaisin hyökkäysalueelle.

– Kyse ei ole vain sentteristä. Kaikkien viiden pelaajan pitää osallistua. Vaikka häviäisimme aloituksen, meidän pitäisi pystyä voittamaan kiekko nopeasti takaisin.

Ranford korostaa, ettei ongelmia ratkaista pelkästään uusilla kuvioilla.

– Meidän pitää voittaa ensimmäiset kamppailut ja sen jälkeen pelata yksinkertaisemmin. Kiekkoa pitää saada maalille sen sijaan, että yritämme jatkuvasti vaikeita, suuren riskin ratkaisuja.

HPK on harjoitellut hyökkäysalueelle pääsemistä paljon ja kokeillut erilaisia ratkaisuja vastustajien karvauksen mukaan. Ranfordin mielestä viime otteluissa on nähty jo kehitystä, kun joukkue on pyrkinyt etenemään tiiviimpänä ryhmänä.

”Aurinko nousee joka päivä”

Haastattelun aikaan HPK oli hävinnyt kolme ottelua peräkkäin. Ranfordilta kysyttiin, miten joukkue voisi kääntää suunnan.

– Tärkeintä on, ettei jäädä murehtimaan negatiivisia asioita. Näkee joukkueita, joille tulee muutama tappio ja jotka alkavat sen jälkeen hävitä neljä, viisi, kuusi tai seitsemän ottelua putkeen.

Kanadalainen korostaa positiivisen ajattelun ja päivittäisen työn merkitystä.

– Pitää ajatella, että aurinko nousee joka päivä. Huomenna on uusi päivä. Harjoituksiin pitää tulla positiivisella mielellä, tehdä töitä ja miettiä, mitä meidän täytyy parantaa.

Ranford muistuttaa, että HPK oli jo alkukaudella onnistunut kääntämään vaikean jakson voitokkaaksi. Pitkään kauteen mahtuu väistämättä tappioita, mutta tärkeintä on pysyä yhdessä.

HIFK-ottelussa kokeneen pelaajan ääni nousi

Ranford kuuluu HPK:n kapteenistoon. Hän kuvailee itseään puheliaaksi pelaajaksi, joka pyrkii johtamaan joukkuetta ennen kaikkea kokemuksensa avulla. Ääntään hän ei yleensä korota, mutta yksi poikkeus tapahtui alkukauden vierasottelussa Helsingissä.

– HIFK tuli otteluun kovalla fyysisellä pelillä, ja sanoin vaihtoaitiossa muutaman asian koko joukkueelle.

Viesti oli selvä.

– Emme ole suurikokoisin joukkue, mutta meidän täytyy silti puolustaa itseämme ja kamppailla tiukasti. Emme saa näyttää heikkoutta.

Hän painottaa, ettei johtaminen tarkoita pelkästään puhumista. Ottelun suunnan voi muuttaa myös taklauksella, laukauksen blokkaamisella tai pitkällä hyökkäysalueen vaihdolla.

Nuorempana Ranford ei kaihtanut koviakaan otteita. Yksi tappelu jätti jäljen, joka näkyy yhä.

– Puolustin joukkuetoveriani ja menetin siinä kolme hammasta. En todellakaan voittanut sitä tappelua, hän sanoo.

– En etsi tappeluita, mutta jos joukkuetoveria pitää puolustaa, en pelkää tehdä sitä.

Kokemuksen myötä Ranfordin käsitys fyysisestä johtamisesta on muuttunut, mutta periksiantamattomuus ja intohimo ovat edelleen olennainen osa hänen pelaamistaan.

– Kun ne katoavat, lopetan ammattilaisjääkiekon.

Miksi NHL-ura jäi yhteen otteluun?

Ranford pelasi useita vahvoja kausia AHL:ssä Dallas Starsin organisaatiossa, mutta NHL-otteluita kertyi lopulta vain yksi.

Hän uskoo ajoituksen ja organisaation pelaajatilanteen vaikuttaneen ratkaisevasti.

– Dallas oli siihen aikaan todella hyvä joukkue. Heillä oli paljon pelaajia, jotka pystyivät tekemään maaleja. Organisaatio etsi enemmän kolmos- ja nelosketjun pelaajia, ehkä isompikokoisia hyökkääjiä, hän muistelee.

– Joskus tarvitaan oikea mahdollisuus oikeaan aikaan. Kun pelasin hyvin AHL:ssä, Dallasissa ei ollut kovin paljon loukkaantumisia. Mahdollisuuksia ei vain tullut.

Ranford aloitti ammattilaisuransa AHL-sopimuksella ja oli mukana voittamassa Calder Cupia Texas Starsissa ensimmäisellä ammattilaiskaudellaan. Menestyksekkäiden pudotuspelien jälkeen hän ansaitsi NHL-sopimuksen ja pääsi seuraavalla kaudella pelaamaan maailman kovimmassa sarjassa.

Ranfordilta kysytään, olisiko NHL-ura voinut olla erilainen toisessa organisaatiossa.

– Kyllä ja ei. Tietenkin sitä voi ajatella, että jossakin toisessa joukkueessa olisin ehkä saanut enemmän mahdollisuuksia.

Katkeruutta hän ei kuitenkaan tunne.

– En vaihtaisi mitään. Dallas antoi minulle mahdollisuuden ammattilaisena. Voitin Calder Cupin, sain elinikäisiä ystäviä ja pääsin kokemaan valtavasti asioita.

Kuuluisaa kiekkosukua

Ranfordin jääkiekkotaustaan liittyy myös tunnettu sukunimi. Hänen setänsä Bill Ranford voitti NHL-urallaan kaksi Stanley Cupia ja työskenteli pitkään Los Angeles Kingsin maalivahtivalmentajana.

Brendan kertoo sedän vaikuttaneen uraansa, mutta vielä suurempi merkitys oli hänen isoisällään, joka kantoi samaa etunimeä.

– Setäni vaikutti paljon uraani, mutta isoisäni oli ehkä vielä suurempi vaikuttaja. Hän kannusti minua valtavasti.

Manner saa kiitosta opettamisesta

Ranford puhuu arvostavasti HPK:n päävalmentajasta Mikko Mannerista. Hänen mukaansa Mannerin vahvuus on tapa opettaa peliä ja kehittää pelaajien pelinlukutaitoa.

– Hän on todella hyvä jääkiekon opettaja. Hän käyttää paljon videota ja käy läpi pelin pieniä yksityiskohtia.

Ranford vertaa nykyistä valmennusta oman ammattilaisuransa alkuvuosiin. Tuolloin pelaajilta edellytettiin usein tietyn pelitavan noudattamista ilman sen tarkempaa selittämistä. Manner puolestaan pyrkii opettamaan, miksi jokin ratkaisu toimii tietyssä tilanteessa.

Kanadalainen pitää tätä erityisen tärkeänä nuorille pelaajille, joilla on nykyään valtavasti luistelu- ja laukaisutaitoa. Hänen mielestään pelin ymmärtämisen kehittäminen on vähintään yhtä tärkeää.

Perhe saapui Kanadasta Hämeenlinnaan

Jääkiekon ulkopuolella Ranfordin ajatukset ovat olleet erityisesti perheessä. Haastattelun aikaan hänen vaimonsa ja lapsensa olivat tulossa Kanadasta kuukaudeksi Hämeenlinnaan.

Perhe asuu Vernonissa Brittiläisessä Kolumbiassa. Pitkää välimatkaa on helpottanut päivittäinen yhteydenpito videopuheluilla.

– Puhumme FaceTimessa joka päivä. Aikaero tekee siitä vähän hankalaa, mutta on hienoa, että nykytekniikalla yhteydenpito onnistuu.

Ranford aikoi esitellä perheelleen Hämeenlinnaa ja mahdollisesti käydä myös Helsingissä ja Tampereella. Erityisesti Hämeen linna kiinnosti häntä. Suomi on muutenkin tehnyt vaikutuksen kanadalaiseen.

– Täällä on todella kaunista. Paljon metsiä, vihreyttä ja luontoa. Se muistuttaa minua paljon Kanadasta, vaikka täältä puuttuvat sellaiset vuoret, joita kotiseudullani Länsi-Kanadassa on.

Myös suomalaiset ovat saaneet kiitosta ystävällisyydestään. Kielen oppiminen on sen sijaan edennyt hitaasti. Ranford kertoo oppineensa yksittäisiä sanoja, numeroita ja muutamia kirosanoja.

Suomalaisista perinteistä hän haluaisi kokeilla erityisesti avantouintia.

– Olen kuullut, että talvella täällä mennään kylmään veteen. Se kuulostaa hauskalta. Pidän kylmäaltaista, joten haluaisin ehdottomasti kokeilla sitä.

Seuraava mestaruus Hämeenlinnassa?

Texas Starsin Calder Cup -mestaruus on Ranfordin ammattilaisuran toistaiseksi ainoa mestaruus. Hän kertoo arvostavansa saavutusta nyt jopa enemmän kuin sen voittamisen hetkellä.

– Joskus ajattelen, että olisi ehkä ollut parempi, etten olisi voittanut mestaruutta heti ensimmäisellä ammattilaiskaudellani. Olisin ymmärtänyt paremmin, kuinka vaikeaa mestaruuden voittaminen todella on.

Kun podcastin juontajat ehdottavat, että seuraava mestaruus voisi tulla Hämeenlinnassa, kanadalainen yhtyy toiveeseen.

– Niin minäkin toivon. Se olisi hienoa.