Jyrki Louhi HPK:n hallituksen tunnelmista: ”Olisi tärkeää saada seuran tilanne taas vakaaksi”

HPK:ssa SM-liigaa yhdellätoista kaudella pelannut Jyrki Louhi on istunut pelaajauransa jälkeen myös seuran hallituksessa pitkään – siis tarkalleen ottaen yhtiöittämisen alusta, eli vuodesta 2015 asti.

– Kyllähän hallituksen tarvitsee olla omassa ruudussaan aika aktiivinen, vaikka emme operatiivisiin toimiin juuri puutukaan. Esimerkiksi päävalmentajan palkkaaminen kuuluu hallituksen hyväksyntään, ja vuosittain seuraamme myös taloutta, Louhi avaa HPK Liiga oy:n hallituksen roolia.

– Kun menee hyvin, kokoukset ovat helppoja. Nyt on ollut mollivoittoista, joten olemme joutuneet tekemään operatiivisia ratkaisuja. Irtisanomiset ovat olleet vaikeita, mutta muutos on aina mahdollisuus.

Myös duunarijoukkueen identiteettiä

Antti Pennasen päävalmentajakausien jälkeen seuran edustusjoukkue ei ole löytänyt pelillistä tasaisuutta.

– Olisi todella tärkeää saada jatkuvuutta toimintaan. Myös Jukka Jalosen aikakauden jälkeen oli levotonta, jolloin menestyksen rakentaminen on aina hankalampaa, Louhi sanoo.

– Muistan, kun lähdimme rakentamaan vuonna 2015 toista Matkalla huipulle -projektia, jossa lopulta onnistuttiin. Sittemmin monestakaan syystä esimerkiksi Matti Tiilikaisen kanssa ei onnistuttu, eikä se silti hänen vikansa ollut. Nyt pitäisi jälleen rakentaa uutta, mutta kun tulee irtisanomisia, niin tilanne on vaikea.

Pelillisesti HPK ei halua profiloitua Louhen mukaan pelkästään sen kummemmin taito- kuin duunarijoukkueeksikaan.

– Tänä päivänä nämä kulkevat käsi kädessä. Ei ole enää taituruutta, jos ei ole kovaa työmoraalia ja aktiivista kiekollista ja kiekotonta pelaamista, Liigassa energisenä laitahyökkääjänä kaikkiaan yli 250 tehopistettä kerännyt Louhi sanoo.

Koti edelleen Hämeenlinnassa

Ammattilaisena vuodet 1996–2011 pelannut Louhi päätti uransa melko aikaisin, jo 32-vuotiaana. Silti hän ehti pelata Liigassa yli 600 runkosarjapeliä ja yli sata playoff-ottelua HPK:n ja Jokereiden paidassa. Saavutuksia kertyi Liigassa kosolti: yksi kulta, kaksi hopeaa ja viisi pronssia sekä nuorten maailmanmestaruus.

– Kyllä se ihan hyvä ura oli. Kaiken jätin kaukaloon, mitä henkisiä voimavaroja oli. Fysiikka olisi kyllä riittänyt, mutta korkeakouluopinnot vauhdittivat toisen uran tekemistä, kauppatieteiden maisteri sanoo.

Louhi asuu perheineen edelleen Hämeenlinnassa, ja ”HPK on kaikki kaikessa”.

– Joskus ajattelin, että ottaisin etäisyyttä seurasta, mutta en ole pystynyt. On hienoa, että pelaamisen lisäksi on saanut vaikuttaa hallituksessa. Kyllä hallilla käydessä nousee usein lämpimiä muistoja mieleen, ja Zamboniakin olen joskus täällä ajanut. Minut mielletään laajemminkin kiekkopiireissä yhä kerholaiseksi.

Salkunhoito pitää kiireisenä

Tällä hetkellä Louhi rakentaa perustamansa Sport Fund -rahaston kautta uusia suomalaisia menestystarinoita muutamien muiden entisten huippu-urheilijoiden kanssa. Kyseessä on maailman ensimmäinen yksityinen pääomarahasto, joka sijoittaa nuoriin, startup-vaiheessa oleviin yrittäjäurheilijoihin.

Käytännössä urheilija voi siis lain mukaan yhtiöittää urheilutoimintansa eli ruveta sataprosenttisesti yrittäjäksi. Näin myös palkintorahat voivat olla yhtiön liikevaihtoa.

– Urheilijat saavat rahastolta 100 000 euroa ja luovuttavat sitä vastaan osakkeistaan 40 prosenttia 2030 asti. Meillä on 1,8 miljoonan euron pääoma, josta vasta murto-osalla on pääomitettu urheilijoita, Louhi kertoo globaalissa tarkastelussakin harvinaisesta ideasta.

– Jos tuottoa kertyy, sijoittajat eivät pane sitäkään pahakseen, mutta moni varmasti laittaa sijoituksen uudestaan urheiluun kiertoon.

Kuuntele tallenteelta, miten Louhi muistelee HPK:n mestaruuksia, jotka hän sai kokea eri rooleissa. Lisäksi hän kertoo muun muassa luottamustoimestaan Jääkiekkoliiton hallituksessa sekä siitä, miksi joukkueurheilijoihin ei voi sijoittaa Sport Fundin kautta.

Jyrki Louhen ura numeroina: